Argumentaatio

Taustaa

Monet laajat ympäristöaiheisiin liittyvät ongelmat, kuten esimerkiksi luonnon resurssien kestävä hyödyntäminen ja ilmastonmuutos, ovat nousseet aikamme suurimmiksi yhteiskunnallisiksi haasteiksi. Ympäristöongelmat vaativat osakseen poikkitieteellistä kriittistä ajattelua ja hyviä argumentaatiotaitoja sekä vilpitöntä ja tasa-arvoista keskustelua. Kriittisen ajattelun ja argumentaatiotaitojen puutteellisuus luovat kuitenkin haasteita tällaisen keskustelun toteutumiselle. Nykypäivän moderneissa medioissa ja viestintäkanavissa ei ole välttämättä enää edes sijaa laadukkaalle argumentaatiolle, joko rajoitettujen merkkimäärien tai yleisen käytännön takia. Usein voimakkaimmin, rohkeimmin tai röyhkeimmin esitetyt näkemykset jättävät alleen parhaiten argumentoidut näkemykset. Omien näkemysten argumentointi voidaan myös kokea liian vaikeaksi, jos aiheet ovat jo valmiiksi raskaita ja epämiellyttäviä käsitellä

Argumentaatiotaitoja on kansainvälisesti tutkittu melko laajasti ja tutkimukset ovat kohdistuneet myös toisen asteen opiskelijoihin sekä ympäristöaiheita sisältäviin oppiaineisiin. Suomessa juuri lukioikäisiin nuoriin kohdistunut argumentaatiotutkimus on ollut puolestaan vähäistä ja se on keskittynyt pääasiassa äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen ympärille, missä argumentointia harjoitellaan konkreettisemmin osana oppiainesisältöä. Ympäristöongelmiin liittyvään kriittiseen ajatteluun ja argumentaatiotaitoihin kohdistuu erityisiä haasteita ja kehittämisen tarvetta myös opiskelussa, että opettamisessakin. Opiskelijat suosivat opiskeltaviin aiheisiin usein selkeitä ja yksinkertaisia vastauksia, ja laajat kriittistä ajattelua vaativat kysymykset koetaan liian haastavina, epämääräisinä ja aikaa vievinä. Myös opettajat suosivat helposti kysymysten asettelua, jotka ovat tarkasti jäsenneltävissä ja nopeasti tarkastettavissa varsinkin suurissa opetusryhmissä. Lisäksi ylioppilaskirjoituksiin vaadittavat oppisisällöt koetaan niin sitoviksi ja laajoiksi, ettei jokaisen aiheen läpikäymiseltä jää aikaa esimerkiksi spontaanisti syntyville laajemmille keskusteluille, jotka olisivat juuri hedelmällisintä maaperää kriittisen ajattelun ja argumentaation harjoittamiselle.

Argumentaatiotutkimuksen tiedon ja menetelmien jalkautus on käytännön koulutyön kannalta erittäin merkittävää ja tervetullutta, koska tässä painotetaan opiskelijoiden kriittisen ajattelun ja argumentaation taitojen kehittymistä ympäristöaiheissa laajasti yli oppiainerajojen. Myös opetussuunnitelmien perusteissa nämä taidot huomioidaan ympäristöaiheita käsittelevien oppiaineiden tavoitteissa, joten näin ne tukevat opetusta saavuttamaan sille asetetut tavoitteet. Kriittisen ajattelun ja argumentaation harjoittamista on tärkeää kehittää myös yliopiston opettajakoulutuksessa, koska samat argumentaatioon ja ympäristöaiheiden käsittelyyn liittyvät haasteet heijastuvat sinnekin.

Yhteiskunnallisesti argumentaatiotaitojen painotus on ajankohtaisempaa kuin koskaan aiemmin. Argumentaatiotaitojen merkitystä yhteiskunnallisissa ympäristöaiheissa osoittaa viimevuosina lisääntynyt huomio arkielämän kulutusvalintoihin sekä esimerkiksi globaalisti nuorten lukio-opiskelijoiden keskuudessa levinnyt ilmastolakkoliike. Nuoret janoavat tekoja, joten heille tulee antaa työkalut mahdollisimman laadukkaaseen kriittiseen ajatteluun ja argumentaatioon, jotka näitä tekoja juuri ohjaavat − nuoret ovat yhteiskuntamme tulevaisuuden tekijöitä.

Mistä hyvä argumentaatio rakentuu?

Laadukas argumentaatio määritellään yksinkertaistettuna niin, että se on joko suullisesti tai kirjallisesti esitetyt perusteluprosessi, jossa väitteet tulisi oikeuttaa määrällisesti ja laadullisesti riittävillä tiedoilla.

Argumentaatio koostuu siis omasta kriittisestä ajattelusta muodostetuista väitteistä ja näiden oikeutuksista. Oikeutuksina toimivat erilaiset lähtötiedot, taustaoletukset ja perusteet. Väitteiden ja oikeutuksien lisäksi tarvitaan myös asianmukaista ajattelua kerrontaa jäsentävää retoriikkaa. Oikeuttaminen voi koostua erilaisista tekijöitä kuten omista havainnoista ja näkemyksistä, yleisistä uskomukista tai teorioista sekä konkreettisista lähteistä. Retorisia keinoja on monipuolisesti eri osa-alueista. Näistä tärkeimpiä on monipuolista kriittistä ajattelua ilmentävä oman ajattelun reflektointi, kuten esitettyjen väitteiden ja oikeutusten kyseenalaistaminen ja todenäköisyyksien pohtiminen. Myös emotionaaliset tunneilmukset, kuten ”on surullista, että…” tai ”…joka on mahtavaa”, kuuluvat retorisiin keinoihin, joilla voi ilmaista välillisesti oman asennoitumisen käsiteltävään asiaan. Kysymykset voivat toimia niin ikään oman ajattelun esittämisenä. Etenkin retoriset kysymykset, joihin ei edes odoteta vastausta, jatkaa tai painottaa väitettä. Tällainen ilmiasu on esim. ”Onko oikein, että…”. Oikeat asiaa tarkentavat kysymykset, etenkin keskustelussa, osoittavat mielenkiintoa aiheeseen ja vievät ajattelua eteenpäin.

Argumentaatio muodostaa argumentaatioketjuja, joissa väitteet ja oikeutukset seuraavat toisiaan ja retoriset keinot liittävät näitä toisiinsa. Laadukas argumentaatio sisältää mahdollsimman paljon ja monipuolisesti erilaisia oikeutuksia, retoriikkaa sekä useampia erillisiä väitteitä. Alla olvassa kuvassa on kaavio argumentaatioketjun osista.